Rutiinien muodostuminen ottaa vähän aikaa. Aamu oli jotenkin vaikea uudessa paikassa, ei ollut mitään järkevää aamupalaa jääkaapissa, koska en ollut illalla muistanut (tai edes tiennyt, että voin) ottaa kahvilasta mitään. Clara keitti meille puuroa. Aamukahvia ei ollut. Käynnistymisvaikeuksia.
Claran kanssa odotettiin Wouteria varmaan vartin verran ulkona.. hitto, haluan sen auton Claran ja mun käyttöön, niin ei aina tarvii mennä Wouterin kummallisten aikataulujen mukaan. Mentiin tallille, Wouter kengitti Minningin ja me siivottiin Claran kanssa tallin takaosaa ja uutta "minitaloa". Tallin takaosa on kyllä melkeen yhtä karseessa kunnossa kuin ne eiliset kontit, joita siivottiin.. huoh, siivoamista tässä paikassa riittää.
Ihka ensimmäiset asiakkaat oli Itävallasta, oikein mukava pariskunta. Tehtiin heidän kanssaan pidempi lenkki, 2,5h. Wouter höpötti mulle koko ajan reitistä, poluista, joen ylityksistä (ylityksiä oli monta), mutta aina lopuksi totesi, että "you can ride wherever you want!". Jep. Tosiaan, mentiin paljon kinttupolkuja eli periaatteessa voikin mennä mistä vaan. Kunhan katsoo kelloa, ettei lenkki jää liian lyhyeksi tai veny liian pitkäksi. Kinttupolkuja menemällä hevosillakin on enemmän tekemistä eikä ne tylsisty niin herkästi, kun pitää astua kivien yli ja miettiä, mihin jalkansa laittaa.
Mä menin ensimmäisen lenkin Demonalla. Nimestään huolimatta kyseessä ei ole mikään demoni, vaan oikein mukava tamma. Tölttiä ei löydy, mutta mukava ravi kylläkin. Kaikki hevoset oli iloisia, kun lähdettiin töihin. Wouter kuvaili Demonaa "itsenäiseksi" ja sitä se vähän onkin. Myöskin "if you are bitch to her, she is a bitch to you" oli Demonan kuvailua. Lenkin toisella puoliskolla löytyi kyllä selvästi herkempi Demona, ravatessa alkoi kantaa itseään tosi kivasti, myötäsi niskasta ja korvatkin kääntyivät muhun päin. "Ehkä mä tota voin vähän kuunnellakin", se ehkä ajatteli ;) Tykkäsin tosi paljon ja kehuin Demonaa Wouterille. Clara halusikin ottaa sen sitten seuraavalle lenkille mun suositusten saattelemana.
Toinen lenkki oli lyhyempi kanadalaisten asiakkaiden kanssa. Mä menin Graflalla, ei oikein mitään sanottavaa. Lyhyemmällä lenkillä ei juurikaan mennä muuta kuin käyntiä ja asiakkaat eivät olleet kovin kokeneita. Graflalla ei oikein näytä jarrut toimivan, ratti sentään kääntyy kyllä. Tölttäsi ihan kivasti kuitenkin.
Päivä alkoi aamulla klo 09:15 ja päättyi klo 18. Koooko päivä ulkona. Lusikoitiin kahvilasta jäänyttä kasviskeittoa napaan Claran kanssa ja ihania itsetehtyjä sämpylöitä. Namnam. Suihkuun ja tavaksi tuleva lilluminen paljussa huikealla näköalalla. Ihmeellistä. Nyt kirjottelen tätä tekstiä silmät jo lurpsien, samat vuoret näkyy ikkunasta. Vuono meinaa tyyntyä yöksi ja vuoren peilikuva näkyy vedessä.
Luulen, että uni on tänään, ja jokaisena muunakin yönä, todella sikeää.
Bless.
Kommentit
Lähetä kommentti