Äiti juuri laitteli viestiä, että Suomessa on helleaalto ja mittari näyttää lähes 30 astetta. Täällä sen sijaan kelit ovat kyllä ihan uskomattoman surkeita.. sataa koko ajan ja on harmaata. Tuntuu, että omat ja kaikkien muidenkin energiat valuu sateen mukana pikkupuroja pitkin kuralätäköihin. Niimpä eilinen auringonpaiste pitkästä aikaa tuntui käsin kosketeltavalta energiapiikiltä. Ihmiset istuivat ulkona yrittäen imeä virtaa valoilmiöstä sen minkä pystyivät. Mekin istuttiin iltaa ja nautiskeltiin ilta-auringosta ja ostoskärrykokon lämmöstä.
En juurikaan ole höpissyt hepoista, joten nyt ehkä muutama rivi niistä.. kaikki voivat oikein hyvin ja pulskasti. Yhtenä iltana katselin taas kerran pierupukkilaukkojen sarjaa, kun hepat pääsivät laitumelle (jonne he siis pääsevät joka ilta, että ei tämä mitään harvinaista herkkua ole :D ). Joka päivä saan myös seurata hevostenleikkiä, temmellystä aitauksessa, jossa vanha herra Garpur laumanjohtajanakin nuortuu. En muista nähneeni tällaista iloa hevosissa ratsastuskouluaikoinani.. Tätä laumaa katsellessa ei voi todeta muuta, kuin että nämä tyypit ovat erittäin onnellisia ja nauttivat elämästään.
Ensi viikolla on taas vuosittaiset ratsastuskisat ja myöskin mahdollisuus päästä ratsastustunneille saman opettajan kanssa, joka oli täällä viime vuonnakin tuomarina. Ajattelin mennä tunneille taas Unan kanssa ja mulla on ollut tässä kunnianhimoinen suunnitelma, että viikon verran ratsastan Unaa joka päivä ja yritän vähän irrotella pyllyä ja takajalkoja, josko sieltä jotain tölttiäkin irtoaisi vähitellen. Unaa on ratsastettu tämän vuoden puolella n. viisi kertaa ja ne kaikki kerrat ovat olleet mun kanssa eli mistään hyvästä kunnostahan tässä ei siis voi puhua. Viikko on myös tietysti äärimmäisen lyhyt aika.. Olen myöskin vähän arastellut yksin ratsastamista, mutta tällä viikolla tajusin, että täysin turhaan. Una on ihan paras yksin, jopa parempi kuin ryhmässä. Piti päästä näemmä toisen kesän puoliväliin ennen kuin ymmärsin tämänkin, mutta nyt näistä lenkeistä tulee meille kyllä tapa. Ollaan laukkailtu täysiä rannalla, vähän kiipeilty pieniä mäen nyppylöitä ja yritetty pysyä ajoittain poissa poluilta, jotta Una joutuu nostelemaan vähän enemmän jalkojaan epätasaisemmalla alustalla. Katsotaan, mihin päästään syyskuun loppuun mennessä.
Ratsastuskisoja varten ollaan parina päivänä puuhailtu paikallisten kanssa, siivoiltu kisa-aluetta, korjailtu aitoja ja semmoista. Se on melko huvittavaakin, kuinka paljon muutamat paikallisista näkevät aikaa ja vaivaa yhden viikonlopun eteen - kukaan ei kuitenkaan käytä ovaalirataa, kenttää tai maneesia ennen kuin taas ensi kesä koittaa. Wouter varsinkin puhisee kiukkua koko hommasta, hän ei pysty ymmärtämään, miksi pitää panostaa näin paljon. Mutta noh.. Wouterilla sitten on taas omat panostuksen kohteensa.. "innolla" odotan taas seuraavia maalausprojekteja (todennäköisesti jossain vaiheessa maalataan pomon molemmat traktorit....).
Huomenna onkin tiedossa vähän erilainen ilta, kun lähdetään tyttöjen kesken Jannen, Gabbyn ja Isobelin kanssa Ísafjörduriin syömään hyvin ja viettämään mukavaa iltaa. Isobel on täällä vain viikon verran ja Gabbynkin lähtö lähestyy vääjäämättä. Ja eipä siihenkään ole enää montaa viikkoa, kun mun lyhyt Suomen visiitti koittaa. Toivottavasti se olisi helteinen elokuun viikko.
Bless.
Kyllä tämä helle on jo vähän liikaa, minkäs voit. Sadetta kaivataan, nyt sää tiedotus lupaa ukkosta? Meillä oli tarkoitus lähteä Kannukseen kesäteatteriin, mutta peruttiin kuumuuden takia. Ulkona ei voi olla keskellä päivää lainkaan. Nauti sateesta!
VastaaPoista