Niille, jotka ei niin hevosista välitä, niin kannattaa skipata tää teksti. Meinaan nyt yritän selittää ja kuvailla kaikki kummallisuudet, mitä just äsken koin! Ja en siis päässyt muuten sunnuntaina ratsastamaan eli nämä jutut ei kerro siitä reissusta. Se on sitten heppateksti vol 2 ;)
Emäntä Eyja tuli herättämään mut päikkäreiltä, että lähenkö tallille mukaan. Oltiin siis aikaisemmin puhuttu ja Eyja tiesi, että haluan päästä ratsastamaan ja tallille muutenkin. Noh siitä sit lähdettiin saman tien kohti tallia. Emmä mitään vaatetustakaan kerenny sen enempää ajattelemaan, tuulipuku vaan päälle ja menoksi. Tallille oli matkaa n. 10-15 min ja siis voiluoja niitä MAISEMIA! Mun englantiki tökki niiin paljon, ku vaan tuijotin niitä vuoria.. Ne on vaan niin käsittämättömiä, henki salpautuu joka kerta. Mahtaakohan niihin tottua ikinä.. Se talli, jossa Eyjan hevonen on (niitä on kait neljä, mut ne kolme on jossain muualla ilmeisesti..), on ihan sen ison hevostallin ìshestarin vieressä, johon mäki oon nyt yrittäny muutamaan otteeseen varata vaellusta. Se talli oli tosi uusi, tuli mieleen vähän joku hevossairaala.. Oli jotenki niin tiptop kaikki. Kävin vaan siinä yhdellä käytävällä, jossa Eyjan hevonen ja muut nuoret oli, mut siellä on monta muutakin "haaraa". Hepat laitettiin ulos, eli siis avattiin ulko-ovet ja karsinan ovet ja ne käveli ite ulos tarhaan ja portti kiinni. Ne tarhat oli siis ihan tallin seinässä kiinni. Mut karsinat oli ihan hiton likasia.. Kysyin, et siivootteko nää ite vai tallin henkilökunta, niin kuulemma ite. En nyt sit tiedä, onks toi sitä "patjan" tekemistä, mut siis.. Ne oli vaan ihan älyttömän likasia! Jos mä olisin siivonnu ne, ni olisin vieny kaiken sen moskan pois.. Ja hevoset on vaan sen aikaa ulkona, ku oltiin siellä! Kysyin, et onks se aina näin, ni talvisin joo. Eli ne seisoo käytännös koko päivän sisällä.. Emmä ymmärrä. Joo tääl vaihtelee sää tosi paljon päivän aikana, mut silti..
Eyja sit kysyi, että haluunko ratsastaa, ja tietystihän mä halusin. Eyjan hevosen nimi on Katla, se on 5- vuotias tamma ja vähän opettelee noita juttuja vielä. Otettin Katla sisälle lauman joukosta ja aloin laittamaan sitä kuntoon. Ensinnäkin harjat.. oli siis sellasia hiusharjan näkösiä. Oli jopa valinnanvaraa kolmesta samanlaisesta, varrellisesta hiusharjasta. Sillä mä sitte harjailin ja aattelin, et mitähemmettiä.... Onhan niillä jumalattoman paksu karva, mut.. Noh sitte tuli suitsien vuoro. Ne oli länkkäri-malliset, tai siis ensin luulin niin. Remonttiturparemmi oli irrallinen ja laitettiin sit siihen suitsien päälle.. niinku täh? Miksei se oo kiinni niissä suitsissa? Ja sit tuli satula. Siis pelkkä satula. Ei huopaa ei mitään. Kysyin taas, et eiks teillä oo huopaa tohon alle, ni ei kuulemma käytetä. Sit se tuli näyttämään sellasta ihmeellistä silikoniromaania, jota käytetään kuulemma pitkillä vaelluksilla. Olin vaan, et okeeeei.... Maneesiin pääsee siellä suoraan tallista. Tai siis "maneesiin". Se oli sellanen neliön mallinen pikkunen halli. Ja siitäki oli aidattu naruilla keskeltä alue eli sitä aidattua aluetta kierrettiin ympäri. Ei siin pystyny mitään voltteja tekemään saatikka mennä radan poikki. Ympäri sitä kehää vaan. Eyja katto meitä hetken ja sano, et "Joo, sä näytät siltä, et tiiät, mitä tehdä. Tehkää ihan mitä vaan haluatte!". Mietin vaan, et nojoo eipä tääl nyt niin hirveesti voi tehdä, hyvä ku laukkaamaan mahtuu.. Köpöteltiin siinä sit jonkun aikaa. Katla ei oikeen tykänny töltätä, kysyin siitäki sit kotimatkalla, ni ei se kuulemma vaan oikeen haluu.. Putoo aina raville. Hetken sain tölttäämään, mut sit se taas putos raville. Eyja ruokki muut hepat ja tuli sit kysymään, et jos haluun lähtee Katlan kans ulos ratsastamaan. No mehän mentiin! Käsittämättömän huikeet maastot..... Mikäs siinä vuoria katsellessa ja mukavan luminen ja leveä ratsastustie. Ja siis se on pelkästään ratsastamista varten. Sitä pitkin pääsee kuulemma sinne vuorille asti ja pystyy tekemään monen tunnin vaelluksia.
Otin Katlalta varusteet pois ratsastuksen jälkeen ja harjailin sitä taas sillä hiusharjalla.. Kysyin Eyjalta, et pesettekö te kuolaimet, ni se vaan naurahti, et ei me kyl pestä. Sekin on siis eri tavalla kuin Suomessa. Hepat söi heinää sellasista heinäkaukaloista, ei lattialta. Outoo sekin.. Eyja oli myös "siivonnut" karsinat sillä aikaa, kun mä olin ratsastamassa..... Joopajoo. Karsinat oli ihan yhtä likasia ku tullessa, sinne oli vaan ripoteltu ku sokerisirottimella vähän puhdasta purua päälle. Eiei, ei vaan ymmärrä..
Näin myös ihan läheltä ku muut ratsasti ja se töltti näyttää niin siistiltä! Pakko päästä kokeilemaan kunnolla sitäkin. Vaikka oli pikku- Katlakin kiva, vaikka ei vielä osaakaan töltätä. Yritän saada ens kerralta myös kuvia, nyt oli vaan sen verran kiire lähtö, et kamera unohtu kotiin... Kyllä tässä nyt riittää ihmeteltävää pitkäksi aikaa.. :)
Emäntä Eyja tuli herättämään mut päikkäreiltä, että lähenkö tallille mukaan. Oltiin siis aikaisemmin puhuttu ja Eyja tiesi, että haluan päästä ratsastamaan ja tallille muutenkin. Noh siitä sit lähdettiin saman tien kohti tallia. Emmä mitään vaatetustakaan kerenny sen enempää ajattelemaan, tuulipuku vaan päälle ja menoksi. Tallille oli matkaa n. 10-15 min ja siis voiluoja niitä MAISEMIA! Mun englantiki tökki niiin paljon, ku vaan tuijotin niitä vuoria.. Ne on vaan niin käsittämättömiä, henki salpautuu joka kerta. Mahtaakohan niihin tottua ikinä.. Se talli, jossa Eyjan hevonen on (niitä on kait neljä, mut ne kolme on jossain muualla ilmeisesti..), on ihan sen ison hevostallin ìshestarin vieressä, johon mäki oon nyt yrittäny muutamaan otteeseen varata vaellusta. Se talli oli tosi uusi, tuli mieleen vähän joku hevossairaala.. Oli jotenki niin tiptop kaikki. Kävin vaan siinä yhdellä käytävällä, jossa Eyjan hevonen ja muut nuoret oli, mut siellä on monta muutakin "haaraa". Hepat laitettiin ulos, eli siis avattiin ulko-ovet ja karsinan ovet ja ne käveli ite ulos tarhaan ja portti kiinni. Ne tarhat oli siis ihan tallin seinässä kiinni. Mut karsinat oli ihan hiton likasia.. Kysyin, et siivootteko nää ite vai tallin henkilökunta, niin kuulemma ite. En nyt sit tiedä, onks toi sitä "patjan" tekemistä, mut siis.. Ne oli vaan ihan älyttömän likasia! Jos mä olisin siivonnu ne, ni olisin vieny kaiken sen moskan pois.. Ja hevoset on vaan sen aikaa ulkona, ku oltiin siellä! Kysyin, et onks se aina näin, ni talvisin joo. Eli ne seisoo käytännös koko päivän sisällä.. Emmä ymmärrä. Joo tääl vaihtelee sää tosi paljon päivän aikana, mut silti..
Eyja sit kysyi, että haluunko ratsastaa, ja tietystihän mä halusin. Eyjan hevosen nimi on Katla, se on 5- vuotias tamma ja vähän opettelee noita juttuja vielä. Otettin Katla sisälle lauman joukosta ja aloin laittamaan sitä kuntoon. Ensinnäkin harjat.. oli siis sellasia hiusharjan näkösiä. Oli jopa valinnanvaraa kolmesta samanlaisesta, varrellisesta hiusharjasta. Sillä mä sitte harjailin ja aattelin, et mitähemmettiä.... Onhan niillä jumalattoman paksu karva, mut.. Noh sitte tuli suitsien vuoro. Ne oli länkkäri-malliset, tai siis ensin luulin niin. Remonttiturparemmi oli irrallinen ja laitettiin sit siihen suitsien päälle.. niinku täh? Miksei se oo kiinni niissä suitsissa? Ja sit tuli satula. Siis pelkkä satula. Ei huopaa ei mitään. Kysyin taas, et eiks teillä oo huopaa tohon alle, ni ei kuulemma käytetä. Sit se tuli näyttämään sellasta ihmeellistä silikoniromaania, jota käytetään kuulemma pitkillä vaelluksilla. Olin vaan, et okeeeei.... Maneesiin pääsee siellä suoraan tallista. Tai siis "maneesiin". Se oli sellanen neliön mallinen pikkunen halli. Ja siitäki oli aidattu naruilla keskeltä alue eli sitä aidattua aluetta kierrettiin ympäri. Ei siin pystyny mitään voltteja tekemään saatikka mennä radan poikki. Ympäri sitä kehää vaan. Eyja katto meitä hetken ja sano, et "Joo, sä näytät siltä, et tiiät, mitä tehdä. Tehkää ihan mitä vaan haluatte!". Mietin vaan, et nojoo eipä tääl nyt niin hirveesti voi tehdä, hyvä ku laukkaamaan mahtuu.. Köpöteltiin siinä sit jonkun aikaa. Katla ei oikeen tykänny töltätä, kysyin siitäki sit kotimatkalla, ni ei se kuulemma vaan oikeen haluu.. Putoo aina raville. Hetken sain tölttäämään, mut sit se taas putos raville. Eyja ruokki muut hepat ja tuli sit kysymään, et jos haluun lähtee Katlan kans ulos ratsastamaan. No mehän mentiin! Käsittämättömän huikeet maastot..... Mikäs siinä vuoria katsellessa ja mukavan luminen ja leveä ratsastustie. Ja siis se on pelkästään ratsastamista varten. Sitä pitkin pääsee kuulemma sinne vuorille asti ja pystyy tekemään monen tunnin vaelluksia.
Otin Katlalta varusteet pois ratsastuksen jälkeen ja harjailin sitä taas sillä hiusharjalla.. Kysyin Eyjalta, et pesettekö te kuolaimet, ni se vaan naurahti, et ei me kyl pestä. Sekin on siis eri tavalla kuin Suomessa. Hepat söi heinää sellasista heinäkaukaloista, ei lattialta. Outoo sekin.. Eyja oli myös "siivonnut" karsinat sillä aikaa, kun mä olin ratsastamassa..... Joopajoo. Karsinat oli ihan yhtä likasia ku tullessa, sinne oli vaan ripoteltu ku sokerisirottimella vähän puhdasta purua päälle. Eiei, ei vaan ymmärrä..
Näin myös ihan läheltä ku muut ratsasti ja se töltti näyttää niin siistiltä! Pakko päästä kokeilemaan kunnolla sitäkin. Vaikka oli pikku- Katlakin kiva, vaikka ei vielä osaakaan töltätä. Yritän saada ens kerralta myös kuvia, nyt oli vaan sen verran kiire lähtö, et kamera unohtu kotiin... Kyllä tässä nyt riittää ihmeteltävää pitkäksi aikaa.. :)
Noista varusteista en osaa sanoa mitään, mutta kuulostaa kyl hassulta, ettei kuolaimia pestä. :D Kaiken järjen mukaan kuola aina pestään pois, oli se sitten poskella tai kuolaimissa.
VastaaPoistaNo niimpä! Ja satulaki pysyis puhtaampana, jos käytettäis huopaa, mut ei...
VastaaPoistaHmm, aika mielenkiintoista touhua tosiaan verrattuna Suomen hevoselämään:) Mut käy se noinkin! Kuka tuo Eyja on? Oliks Katla pienikokoinen issikka? T. Brita
VastaaPoistaJoo, en tiedä, voiko enää erilaisemmin asioita tehdä! Ja toi yllätti tosiaankin, että hepat on täällä sisällä talvisin. Täytyy kiinnittää huomiota, kun käyn muilla talleilla täällä, et onko niissäkin sama juttu.
VastaaPoistaEyja on siis tän mun majatalon emäntä. Ja Katla oli joo pieni, tuntu lähinnä isolta shettikseltä :D