Siirry pääsisältöön

Ensimmäinen viikko yliopistolla

Reykjavíkin yliopisto on muutaman vuoden vanha rakennus ja yksityisomistuksessa. Puitteet on ihan viimisen päälle ja kaikki vielä hohtaa uutuuttaan. Melkein kaikista luokista näkee ulos ja ulkoseinät on pääosin lasia. Eikä niissä maisemissa oo todellakaan valittamista, mikäs siinä vuoria ja merta katsellessa. Pikkasen eri kuin Lemminkäisenkadun maisemat... 


Maisema luokasta pilvisenä päivänä











Yliopisto on nimennyt rakennuksen osat planeettojen mukaan eli meillä on tunnit joko Marsissa, Venuksessa tai Uranuksessa. Rakennuksen aula on tietysti Aurinko.

 
Aurinko kolmannesta kerroksesta















Rakennuksesta piti alunperin tulla vielä isompi, mut pankkikriisi vuonna 2008 aiheutti tänkin projektin kutistumisen. Niin kuin monen muunkin ison rakennuksen täällä, esimerkiksi konserttitalo Harpa valmistui vasta jonkun aikaa sitten. Monet islantilaiset vihaavat Harpaa ilmeisesti sen takia, et se jotenkin symboloi kriisiä edeltävää aikaa ja itse kriisiä. 

Hienon rakennuksen lisäksi opetuksen taso on yliopistossa mun mielestä valtavan hyvää! Opettajat on selkeesti kiinnostuneita siitä, mitä ne meille opettaa. Ne käyttää oikeasti aikaa luentojen valmisteluun, luentomateriaalien tekemiseen jne. En edes muistanut enää, että millaista on hyvä opetus. Tai itse asiassa oonkohan mä edes tiennyt sellaisesta ennen kuin nyt.. Täällä ei vedetä mitään yhden miehen tai naisen kalvoshowta, vaan opettajat pyrkii aktivoimaan meitä opiskelijoita luentojen aikana. Esimerkiksi mun valitsema kurssi New Technology kuulosti alunperin jotenkin niin liibalaabalta ja turhalta. Nyt oon sitä mieltä, et se on kivoin kurssi islannin alkeiden rinnalla. Yritin tossa miettiä, et mikä siitä tekee niin mielenkiintosta. En nyt ehkä sanois, et se opettaja on mitenkään erityisen karismaattinen. Ehkä se on ennemminki se sen aito kiinnostus niitä asioita kohtaan, et se tartuttaa sen meihin opiskelijoihinkin. Ja ne luentomateriaalit koostuu kuvista, videoklipeistä ja esimerkeistä eikä slidet oo ahdettu täyteen tekstiä. Siellä tunnilla oli eilenkin oikeesti kivaa, mikä on mun mielestä aika paljon sanottu koulunkäynnistä. En oo sitä sit kokenukaan varmaan lukion bilsan tai mantsan tuntien jälkeen. Ton New Technologyn lisäksi tosiaan kivoin kurssi on islannin alkeet. Toisaalta ehkä vähän turhauttavaa olla pitkästä aikaa siinä pisteessä, et opetellaan sanomaan oma nimi ja tervehtimään vieraalla kielellä. Islannin kielessä ääntäminen on aika vaikeeta ja on kaikennäkösiä erikoisuuksia, mitä ei oo suomessa eikä ruotsissa. Mut silti oon niin innoissani! En puhu kaupan kassallakaan enää englantia, vaan yritän käyttää islantia. Tietysti se nyt ontuu aika pahasti vielä.. Mut luulen, et muutaman kerran myyjät ei enää oo arvannu, etten oo islantilainen. Tosin tänään taisin pyytää myyjältä muovipussin sijasta kirjaa.... Heh :)

Kommentit