Niinhän siinä sitten kävi, että koulu loppui viime keskiviikkona. Viiminen tentti oli kyllä ihan karmea ja nyt vaan toivotaan, että se meni läpi... Miksköhän opettaja päätyi tollaseen ratkaisuun, että yllätetään kaikki opiskelijat ja tehdään kokeesta paljon vaikeampi, mitä alunperin annettiin ymmärtää? Kenen etu se on tehdä kokeesta niin vaikea, että se menee todennäköisesti suurimmalla osalla huonosti? Emmä ymmärrä. Nyt vaan sitte odotellaan arvosanoja.. Kaipa ne parin viikon kuluessa pitäis tulla.
Toisaalta niin kivaa, kuin se onkin, että koulu on loppu, ni on vähän sellanen tyhjä olo, että mitäs sitä nyt tekis. Tietysti nähdään noiden kavereiden kanssa, käyn tallilla ja se viikon reissukin tulossa, mut ei oo enää sitä koulua ja läksyjä, jotka rytmittäis päivää. Eikä mulla oo ollu näin pitkää lomaa vuosiin, ihan ihmeellistä. Pari raporttia kyllä pitää tehdä vielä Suomeen, mutta ei niihinkään ihan hirveesti saa aikaa kulumaan, kunhan vaan otan itteäni niskasta kiinni ja aloitan. Ollaan myös tutkiskeltu majoituspaikkoja sitä meidän reissua varten ja lähetetty sähköposteja muutamiin paikkoihin. Huomenna mennään taas lounaalle ja pidetään vähän palaveria, että mitä kaikkea tässä pitää vielä hoitaa ennen lähtöä.
Ja ainiin, mun piti vaihtaa huonetta perjantaina. Eyja oli ylibuukannut noita huoneita, joissa on oma kylppäri.. Kuulemma sillä on monta eri varausjärjestelmää ja joskus sitten käy tolla tavalla. Muutama muukin joutui vaihtamaan huoneita tai lähtemään jopa "evakkoon" johonkin muuhun rakennukseen. Aika kummallista... Mä nukuin muutaman yön tossa Eyjan asuinkerroksessa, kirjastohuoneessa. Ihan söpö huone, mut tosi epäkäytännöllinen.. Tänään muutin nyt sitten tänne yläkertaan, tornihuoneeseen, kun yksi toinen suomalainen tyttö lähti tänään aamulla takaisin Suomeen. Täältä on tosi hienot näköalat ja tosi kiva huone muutenkin. Täytyy laittaa kuvia jossain vaiheessa.. Omaa vessaa ja kylppäriä mulla ei nyt sitten enää oo, mikä kyl vaatii vähän totuttelua. Mut kai tää tästä, ku löytää taas uudet rutiinit tähän arkeen, niin alkaa sitten sujumaan.
Kaja ja Kjartan (aiemmin Garðan...) on nyt poissa melkeen koko viikon, niin me hoidetaan Eyjan kanssa hepat ja tallihommat. Eyjalle tulee kuitenkin tänään iltapäivällä uusia asukkaita majataloon, niin mä meen varmaankin yksin. Pohdin tässä just, et meniskö kuitenki käymään tossa National Museum of Icelandissa ensin ja sitte tallille.. Ehkäpä. En oo kyllä museoihmisiä yhtään, mutta kai tässä pitää jotain tekemistä keksiä näihin lomapäiviin.
Ja Nonnalle tsemppiä tämän päivän koitokseen! Niitä menetettyjä kiloja ei sit muuten lasketa... ;)
Toisaalta niin kivaa, kuin se onkin, että koulu on loppu, ni on vähän sellanen tyhjä olo, että mitäs sitä nyt tekis. Tietysti nähdään noiden kavereiden kanssa, käyn tallilla ja se viikon reissukin tulossa, mut ei oo enää sitä koulua ja läksyjä, jotka rytmittäis päivää. Eikä mulla oo ollu näin pitkää lomaa vuosiin, ihan ihmeellistä. Pari raporttia kyllä pitää tehdä vielä Suomeen, mutta ei niihinkään ihan hirveesti saa aikaa kulumaan, kunhan vaan otan itteäni niskasta kiinni ja aloitan. Ollaan myös tutkiskeltu majoituspaikkoja sitä meidän reissua varten ja lähetetty sähköposteja muutamiin paikkoihin. Huomenna mennään taas lounaalle ja pidetään vähän palaveria, että mitä kaikkea tässä pitää vielä hoitaa ennen lähtöä.
Ja ainiin, mun piti vaihtaa huonetta perjantaina. Eyja oli ylibuukannut noita huoneita, joissa on oma kylppäri.. Kuulemma sillä on monta eri varausjärjestelmää ja joskus sitten käy tolla tavalla. Muutama muukin joutui vaihtamaan huoneita tai lähtemään jopa "evakkoon" johonkin muuhun rakennukseen. Aika kummallista... Mä nukuin muutaman yön tossa Eyjan asuinkerroksessa, kirjastohuoneessa. Ihan söpö huone, mut tosi epäkäytännöllinen.. Tänään muutin nyt sitten tänne yläkertaan, tornihuoneeseen, kun yksi toinen suomalainen tyttö lähti tänään aamulla takaisin Suomeen. Täältä on tosi hienot näköalat ja tosi kiva huone muutenkin. Täytyy laittaa kuvia jossain vaiheessa.. Omaa vessaa ja kylppäriä mulla ei nyt sitten enää oo, mikä kyl vaatii vähän totuttelua. Mut kai tää tästä, ku löytää taas uudet rutiinit tähän arkeen, niin alkaa sitten sujumaan.
Kaja ja Kjartan (aiemmin Garðan...) on nyt poissa melkeen koko viikon, niin me hoidetaan Eyjan kanssa hepat ja tallihommat. Eyjalle tulee kuitenkin tänään iltapäivällä uusia asukkaita majataloon, niin mä meen varmaankin yksin. Pohdin tässä just, et meniskö kuitenki käymään tossa National Museum of Icelandissa ensin ja sitte tallille.. Ehkäpä. En oo kyllä museoihmisiä yhtään, mutta kai tässä pitää jotain tekemistä keksiä näihin lomapäiviin.
Ja Nonnalle tsemppiä tämän päivän koitokseen! Niitä menetettyjä kiloja ei sit muuten lasketa... ;)
Kommentit
Lähetä kommentti