Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2022.

Aika sanoa taas "näkemiin"

  Niimpä taas reilu kaksi viikkoa on mennyt lentäen.. tavallisia päiviä, joissa kaikissa on ollut niin paljon hyvää. Pitkiä kävelylenkkejä Julian kanssa, ruuanlaittoa ja syömistä yhdessä, lukuisia tunteja istuen kahvilan sohvalla kirjaa lukien. Kohtaamisia paikallisten kanssa, vilkutuksia autojen ikkunoista. Keskusteluja kylän ja kyläläisten kuulumisista, kalankasvatuksesta, hintojen noususta, tulevaisuudensuunnitelmista ja -näkymistä. Pitkiä aikoja tuijotellen vuonoa ja vuoria, joiden rinteille pilvet luovat varjoja.  Mielelle lepoa.  Sain itse asiassa myös kutsun tulla takaisin elokuussa pariksi-kolmeksi viikoksi. Agnes on lähdössä miehensä kanssa lomamatkalle ja tarvitsisivat koiralle hoitajaa. Olisi aika täydellinen järjestely - ei tarvitsisi maksaa majoituksesta ollenkaan. Mutta eivät nuo lennotkaan ilmaisia ole ja tämä reissu on kallis.. en ole ihan uskaltanut edes laskea, miten paljon rahaa tähän matkaan on mennyt, vaikka olen ostanut vain välttämättömät asiat. Isl...

Counting my blessings..

  Varmaankin osuvin käännös suomeksi olisi kiitollisuuspäiväkirja - pitäisi useamminkin muistaa kiittää asioista, joita elämässäni jo on ja mistä kaikesta saakaan olla kiitollinen. Ja oleellista on huomata pienemmätkin kiitollisuuden aiheet - tosin tässä nyt listaan aika isojakin aiheita omasta elämästä. 1. Aurinkoinen maanantaiaamu Thingeyrissä - oli niin hiljaista, kun klo 05:30 lähdin kävelemään toimistolle. Ei tuullut, meri oli tyyni. Pysähdyin hetkeksi risteykseen ja vain katselin vuonoa - koitin painaa mieleeni sen hetken. 2. Hyviä ystäviä ympäri maailmaa.  On valtava rikkaus, kun on niin hyviä ystäviä niin monessa maassa. Vaikka en itse olekaan matkustellut Euroopan ulkopuolella, on niin avartavaa keskustella Julian kanssa, joka kertoo, miten asiat ovat Jenkeissä (eivät todellakaan kovin hyvin...) ja moni asia, jota Suomessa pitää itsestäänselvyytenä ei itse asiassa todellakaan ole sitä muualla. Ilmainen koulutusjärjestelmä, työsuhde-edut... you name it. Ja toki myös nä...

Kukapa olisi arvannut..

  .. että seuraavaan blogipostaukseen menee 2,5 vuotta. Paljon on tapahtunut välissä - kaikki varmasti tietävät, mitä se "paljon" tässä pääasiassa tarkoittaa. Islannissa ei ole enää voimassa matkustamiseen liittyviä rajoituksia, joten kaikki sujui aika lailla kuten aina ennenkin. Reykjavíkissa oli paljon turisteja, mutta ei mielestäni sellaista tunkua, jota muutama vuosi sitten oli. Tosin kesäkausi on täällä vasta alkamassa. Päätin tulla tänne nyt kesäkuussa, jotta näkisin vielä viimeiset lumen rippeet vuorten huipuilla ja lupiinit - liilat kukkameret teiden reunoilla ja vuorten rinteillä. Sain molemmat, tosin lupiinit ovat tänä vuonna hieman myöhässä ja h-hetki on vasta edessä - todennäköisesti saan sen nähdä tässä reilu parin viikon aikana, jonka vietän täällä. Yllättävän paljon on muuttunut tällaisessakin paikassa, jossa aika tuntuu pysähtyneeltä. Kalankasvatus on elinkeinona ryöpsähtänyt ihan uusiin mittoihin täällä, ja (ehkä valitettavasti) vain jatkaa kasvuaan. Turistej...